keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Vaaleansinistä ja vaaleansinistä

Aina, kun maalaan, menee jokin pieleen. Ihan totta, olen onnistunut saamaan lopputuloksen, joka vastasi alkuperäistä tarkoitusta, sotkematta vaatteitani yhden ainoan kerran. (maalasin varastomme vaaleanpunaiseksi eli kukaan ei edes nää lopputulosta!)


Ostimme keväällä pinnatuolin, joka oli maksamakkaran värinen. Tuoli itsessään oli kivan mallinen, mutta väri hirveä. Nyt, noin kahdeksan kuukautta ostopäivän jälkeen, päätin maalata tuolin ennen pakkasten tuloa, jotta voisin kuivattaa sitä ulkona. (ja silloin alkoivat yöpakkaset ja viedessäni tuolia illalla sisään sotkin sekä farkkuni että takkini)



Maalin piti olla sinitarran sininen. No, ei ollut. Se on sähkönvaaleansininen tai kirkas babyblue. Värimallin harmaus on vaihtunut oikeassa värissä kirkkauteen. Ei välttämättä hyvä. Tosin parempi kuin maksamakkara. Veikkaan värin pimeinä iltoina särkevän silmiä, ehkä se toimii kirkasvalohoitona?



3 kommenttia:

  1. Tuo värin pieleen meneminen ei ainakaan ollut sun vika. Ei mennyt siis putkeen värin sekoittajallakaan.

    VastaaPoista
  2. Ihan hienohan siitä tuli :) Kirjoitat hauskasti :)

    VastaaPoista