Terassi ja köynnökset

Tänä vuonna kaivoimme terassin ympärille penkit, jotta se ei kelluisi keskellä nurmikkoa onnettoman, hylätyn lautan näköisenä. Se alkaakin maastoutua jo maisemaan, kun kasvit ovat kasvaneet loppukesän sateiden ansioista melko huimaa vauhtia.

Terassin katosta kannattelee neljä puista pilaria, joita vasten kietoutumaan siirsin toisesta kukkapenkistä villiviinit. Purimme viime kesänä esittele-mäni kroketti- kentän ja siitä sain köynnökset terassiin. Ne juurtuivat kuivasta kesästä huolimatta hyvin ja muodostavat nyt mielestäni yhden viehättävimmistä asetelmista pihalla. Vanha singerinjalka-pöytä, kannu, käsienpesuvati, pyyhe ja köynnös saavat minut iloiseksi.

Toiselle puolelle katosta ostin uutena tuoksu- köynnöskuusamaa. Voin suositella sitä niille, jotka kaipaavat vehreän vihreää, nopeakasvuista köynnöstä. Oma yksilöni on varjossa venynyt mittaa kesän aikana metrin verran ja kaksi kesää vanhat kuusamat toisessa penkissä ovat jo monen metrin mittaisia paksuja yksilöitä, jotka kaatoivat niille asetetun telineenkin kumoon (pergolakaari hankinnassa siis!). Tuoksuköynnös-kuusamaan tulee vienon tuoksuisia, vaatimattomia kukkia. Penkin keskeltä ne eivät tuoksu kulkutielle asti, mutta ehkä ensi kesänä tyynenä kesäiltana terassillamme ne tuoksuvat. Sitä odotellessa!

Vahingossa onnistunut

Tänä vuonna olen ollut erityisen iloinen krasseista. Istutin niitä melko myöhään kesäkuun lopussa mansikoiden kanssa samaan viljelylaariin ja takapihan penkin laajennuksen reunaan. Ja niistä tuli oikein pöyheitä ja onnistuneita yksilöitä. Erityisesti nyt krassit ovat ihania alkavan syksyn kirpeine väreineen.

Järjestys sen olla pitäisi

Etupihamme penkit ovat tämän kesän saaneet kasvaa rauhassa. Kahdesti olen nyppäissyt rikkaruohot niistä rehottamasta, mutta yhtään uutta kasvia en ole istuttanut. Tietoisesti päätin seurailla mihin suuntaan kasvit lähtevät kasvamaan ja ovatko kokeiluni muodostaa harmoninen penkki onnistuneet.

Voin sanoa olevani osittain onnistunut. Pikku penkki ojan vieressä on vallan mukavan näköinen. Se tarvitsee vain yhden uuden alppiruusun täydennykseksi. Tupaa lähinnä oleva penkki (kuvassa) on myös ihan kiva. Tosin siihenkin tarvitsee lisätä tänään istutettujen kuunliljojen kaveriksi muutama lisää riviin.

Syyni istuttaa kuunliljoja uuteen paikkaan on kuvassa alempana. Etupihan suurin penkki tuija-aidan takana ei vain ota luonnistuakseen. Tänään siirsin sen lähes kaikkien kasvien paikkoja ja tuskailin niiden kanssa. Haluaisin penkkiin selkeän ja rauhallisen otteen ja jatkuvasti jotakin pientä väriläiskää. Penkki on kuitenkin kesän aikana ollut vain kahdesti kiva: kun tulppaanit kukkivat + kun ruusut kukkivat. Penkin toisessa päässä on lisäksi koivu, jonka kaveriksi pitäisi saada jotakin kukkia tai maanpeitekasveja. Tuiviot ovat menestyneet siinä kituliaasti kasvaen, mutta vihreinä.

Onko kellään vinkkiä mitä kuivalle, puolivarjoisalle paikalle voisi laittaa kasvamaan?

Savuisesta siistiksi

Viikko lähestulkoon ilman meikkiä ja tukka miten sattuu savulta haisten... Tarvitsin selkeästi lauantaille vastavoiman. Olimme Matin kaverin häissä ja ensimmäistä kertaa sattui niin, että hiukseni ovat tarpeeksi pitkät kampaukselle. Kävin siis ensimmäistä kertaa kampaajalla laittamassa hiukseni.

Niskanutturasta tuli ihana! Nyt haaveilen jo seuraavista häistä, johon voin teettää kampauksen. Joten haluaisiko joku mennä naimisiin?

Kuusamossa

Vaelsimme muutaman vaaran ja harjun päälle, saunoimme, lilluimme kylpylässä ja söimme hyvin. Näimme poroja ja karhuja. Tässä todistusaineistoa.

 

Kuusamoon

Tänään aamulla suuntasimme auton nokan kohti koillista ja Kuusamoa. Tältä siellä näytti kaksi vuotta sitten syyskuussa. Voi olla, että päivitän Kuusamosta jo jotakin tai sitten vain rentoudun ja nautin. Tähän reissuun loppuu loputtoman tuntuinen kesälomani ja arki pääsee pikku hiljaa alkamaan.

Kuukauden kuva(t) 2014

Musta tuntuu, että tämä maisema pysyy vaan kertakaikkisen samanlaisena. Muuttuneena on heinäkuulta pellon ja pöydällä olevien kukkien väri. Olisikohan jo ensi kuussa koivu hiukan keltainen?

             

Pilvenhattaroita

Tänä vuonna pioneihin tuli vain vaivaiset kolme kukkaa. Nyt niiden takana kasvavat syyshortensiat ovat ilmeisesti päättäneet korvata pionien vähyyden ja kelluvat vaaleine kukkaterttuineen pionien yllä. Hortensian hattaroita on kymmeniä ja vähitellen ne muuttuvat vaaleanpunertaviksi. Tästä kukkapilvestä saa nauttia vielä pitkään.

Viikonlopun jälkiruoka

En ole pitkään aikaan tehnyt jälkiruokia ja tänä viikonloppuna teki kovasti mieli sellaista. Päätin kikkailla jälkkärin kanssa ja tehdä siitä oikein hienon. Monta komponenttia ja kaunis esiinpano.

Komponentteja oli monta ja ne kaikki onnistuivat hyvin. Esillepano ei ollut mikään superhieno, mutta mukiinmenevä. Hyvin ravintolamainen. Iso lautanen ja raaka-aineet tipoteltu pitkin sitä. Toki en vielä osaa tehdä lusikalla sellaisia suloisia suikulanmallisia asioita. Yritin kuitenkin.

Suklaamoussea karamellin ja vadelmien kanssa

Suklaamousseen tarvitset

2 dl kermaa
100 g tummaa suklaata

1. Kaada 3/4 dl kermasta kattilaan ja kiehauta. Pilko suklaa samalla pieniksi paloiksi ja anna sulaa kerman sekaan. Jäähdytä seos.
2. Vatkaa loppu (1 1/4 dl) kermasta vaahdoksi ja kääntele joukkoon suklaaseos. Anna jäähtyä jääkaapissa.

Kinuskiin tarvitset (tämän tein edellisenä päivänä valmiiksi)

1 tlk kondensoitua maitoa

1. Irrota kondensoidun maidon etiketti. Laita tölkki avaamattomana isoon kattilaan ja täytä kattila vedellä.
2. Keitä tölkkiä kolme tuntia.
3. Jäähdytä tölkki kylmällä vedellä ja avaa se. Kaada kondensoidusta maidosta tiivistynyt kinuski erilliseen astiaan.

Krokanttiin tarvitset

15 g voita pieneksi pilkottuna
25 g sokeria
50 g mantelilastuja
50 g hasselpähkinärouhetta

1. Tee kaikki esivalmistelut etukäteen, koska krokantti voi palaa helposti. Laita leivinpaperi pellin päälle, avaa pähkinäpussit ja mittaa pähkinät valmiiksi sekä ota pilkottu voi viereesi hellan luo.
2. Sulata sokeri kattilassa ja anna sen muuttua aavistuksen ruskeaksi. Sokerin ei pidä mennä kovin ruskeaksi, ettei se pala voita ja pähkinöitä lisätessä.
3. Lisää sulaan sokeriin voi koko ajan sekoittaen yksi nokare kerrallaan. Lisää sitten pähkinät.
4. Kumoa massa leivinpaperin päälle ja jäähdytä.

Kokoa annos laittamalla mielestäsi sopiva määrä kinuskia, suklaamoussea ja krokanttia lautaselle. Ripottele joukkoon tuoreet vadelmat. Tästä määrästä tulee 4-5 jälkiruoka-annosta, tosin kinuskia ja krokanttia jää yli. Mutta eipä tuo haittaa, ne voi syödä myöhemmin...

Hääpäivänä Helsingissä

Ihana hääpäivä. Paahtava Helsinki ja lempeä yö. Lounaaksi leipä ja kaksi leivosta. Linnanmäen riemua kiljuvat lapset. Maailmanpyörästä näki pitkälle ja Sea Lifessa syvälle.

Ostimme ensi vuodelle shampanjan. Ja hajuveden. Ja radion. Illalla istuimme terassille ja Boulevard Socialissa. Kampasimpukat ruskistetun voin ja mantelin kanssa. Jälkiruuan suolakaramelli ja mustaherukanlehtijäätelö. Melkein nukahdin T-junaan. Toistan, ihana päivä. Ihana.

 

 

Kesän ruokaparhautta

Parasta kesän ruokatarjonnassa ovat vihannekset, hedelmät ja marjat. Kotipihasta poimittuna tai kaupasta kannettuna, molemmat hyviä. Mehukkaat nektariinit, ylelliset vadelmat, moneen taipuva kesäkurpitsa ja hunajaiset porkkanat. Yrtit! Uudet perunat! Mansikat!

Uusin herkkuaamiaiseni näkyy yllä. Puuro, jossa pitää olla vähän suolaa, vadelmat ja makeutus. Parasta on hunaja, tänä aamuna jouduin tyytymään sokeriin. Suolaa täytyy laittaa puuroon, jota vadelmien hieno makeus korostuu sitä vasten.

Olemme syöneet tällä viikolla lähes joka päivä kasviksia ja kuskusia. Kuskusia on helppo keittää pieni määrä (kuivaa tavaraa riittää 1 dl kahdelle syöjälle enemmän kuin hyvin) ja siihen voi yhdistää miltei mitä tahansa kasviksia ja yrttejä. Eilen kuskusin maustoi parsakaali, kesäkurpitsa, feta ja pekoni. Tänään hunajaporkkanat ja korianteri. Yhdellä aterialla syö helposti tarvitsemansa puoli kiloa kasviksia.

Proteiiniakin on hyvä saada kasvisten joukkoon. Tähän tarpeeseen kokeilin ensimmäistä kertaa yakitori-vartaita kotona. Tosin varras-osuuden jätin väliin ja paistoin lihat pannulla. Yakitori-kastikkeen voi tehdä possun, kanan tai lohen kaveriksi ja se on superhelppo, sitkaan, makeansuolainen marinadi. Valitut lihapalat pyöräytetään siinä ennen grilliin/pannuun menoa ja marinadia lisätään, ettei se pala pohjaan, niin kauan kunnes lihat ovat kypsät. Yakitori muistuttaa karkkipossua, mutta on paljon nopeatekoisempi ja simppelimmän makuinen japanilaiseen tyyliin.

Yakitori-vartaat

n. 500 g lihaa kohden hyvä yhden osan koko on rkl

4 osaa soijaa
4 osaa sokeria (käytin puolet intiaanisokeria ja puolet tavallista)
1 osa riisiviinietikkaa
1 osa vettä

1. Keitä kastikkeen ainekset kokoon ohueksi siirapiksi (n. 5 min).
2. Upota lihapalat marinadiin ja siitä kuumalle pannulle (tai vartaisiin ja siitä kuumaan grilliin).
3. Vähennä pannun/grillin lämpötilaa, ettei marinadi pala kiinni lihoihin.
4. Lisää marinadia tarpeen mukaan niin, että lihat pysyvät siirappisina ja kiiltäväpintaisina.